Hamuillen

Rakkauden rannat
täynnä auringonpalvojia
aallot ilonkiljahduksia

mutta minä kiipeän
kalliolle katsomaan
kun unikuvat palaavat

hyräilen laulunpätkän
ja tavoittelen haavetta
lintuparvessa ohittavaa

hengitystäsi hamuamaan
huultesi tuulta puhaltavaa
kiinni kasvoilleni tavoittamaan.

Putoaminen

Kyynelvirta
laskeutuu
alas rinnettä

ei tiedä hetkeä
kun viimeinen
ja kipein helmi

koskettaa
maan pintaa
hiekkaan uppoaa.>

Mieleni rannoilla

Olen hiljalleen kadottanut
kauniin kuvan sinusta

en näe suloista hahmoasi
vaikka tunnen kosketuksesi

haaveet hiljaa hautautuvat
lehtikasoihin syviin vajoavat

mutta mieleni rannoilla
autioilla, avarilla saarilla

nauran aurinko kasvoillani
kun hypimme kilpaa laiturilla

niin että vesi vaatteille roiskuu
onnen tunne kallioista kaikuu.

Hymysi

Niin hiljaa ja varoen
hymy asettui kasvoillesi

levisi lopulta auringoksi
asettui välkkeeksi silmiisi

kuin lämmin turkki
kietoi minut pehmeyteen

tai suloinen viulunsoitto
vei minut puutarhaan

hukutti minut ruusuihin
huumasi tuoksullaan

valaisi väsyneen aamun
kirkasti harmaan päivän

ja minä kysyin nimeäsi
arvailin sen alkukirjainta

enkä ymmärtänyt yhtään
ettei sillä ole mitään väliä

ja kuitenkin se on kaikki
minkä varassa roikun

mikä nostaa minut syliin
ja silti päästää juoksemaan

vaeltamaan maailmaan
ja kuitenkin niin pian

hymystäsi säteitä poimimaan
siitä valoa ammentamaan.>

Rakkaudeksi

Auringon leikki
häikäisenä hetki
aaltojen retki
sydänten hyväily ja

niiden lämmöt,
sielujen valot
kerääntyvät yhteen
rakkaudeksi.

Rakkauden valaisemat

Se on hiljaa kuin metsä
yön pimeinä hetkinä

ei laula lintu oksallaan
ei narise hileinen kanto

ei rasahda meren jää
yksinäisen vaeltajan alla

ei kuku käki enää kesää
ei linnulla lämmintä pesää

hukun kuuran peittämään
kylmään talvihämärään

on vain autio rantamaja
kuistilla hiipuva ulkovalo

odottaa kahta kulkijaa
sydäntä rakkauden valaisemaa.>

Nostettu

Niin monissa tuulissa
tukka solmuun tuiverrettu
rajusti repien ravisteltu

jäiseen veteen heitetty
pelastusvene pois viety
mutta aina syliin nostettu

vielä hehkuu ihana valo
loistaa pienessä sydämessä
puutarha hennosti tuoksuu.

Poimin valosi

Sydämeni sakaralta
ajatusteni reunalta
kurkistan sinua salaa

kuin viimeinen kirkas
auringinsäde ponnistaen
kiipeää talojen katoille

poimin sinulta hymysi valon
kauniisti loistavat silmäsi ja
opettelen sanojesi sävelen.

Se säde ylettyy hipaisemaan
maan kylmää pintaa ja
hyväilemään märkää lehtimattoa

antaa rakkautensa lämmön
hyvästellä vielä tätä hetkeä
tehdä pesää kohti ensikesää.

Kesähoukutus

Vihreät oksat
tervehtivät minua
rullaverhon rakosesta.
Ne houkuttelevat
pomppimaan ja nauramaan.
Ne keinuvat
kesäisessä tuulessa.
Tule jo ulos, ne hihkuvat.
Minä lupaan tulla.
Minä tulen varmasti.
Kohta minä menen.


07.06.2005

Pieni olen minäkin

Ruohonkorret nousevat
kuivasta maasta.
Sorsat uivat tuolla
pienessä joessa.
Kevyet laineet
liikuttavat vettä.

Pieni olen minäkin,
hauraskin kuin
kukkasen terälehti,
ikuisesti vain aloittelija
omassa elämässäni.

15.06.2005

Katse merelle

Meri ilman aaltoja
olisi vain suuri vesi,
lillumassa hiljaa
laivojen kulkureittinä.

Meri ilman aaltoja
olisi vain äänetön peili,
jonka pinnassa
joutsenet purjehtivat
keholaivoillaan.


Meri ilman aaltoja
olisi vain paikka
seisovan tummana,
syvänä ja tuntemattomana,
maakuopan täytteenä.

Minä ilman Sinua
olisin pysähtynyt,
haavoittunut sydän
vailla elonmerkkiä.

Katson merta
kesämökin rappusilta
ja äkkiä tahdon halata
Sinua ikuisesta ikuiseen
olitpa millainen vain,
milloinkin.
31.5.2005

Juokse mereen

Heitä kengät pois.
Juokse mereen.
Minä tulen perässä.
Aallot laulavat.
Sydämeni leikkii.
Puissa soi suloisuus.
Taivaan sini
on silmiesi värinen.

03.06.2005

Myrsky-yö

Niityllä tuulee.
Teltta huojuu.
Mereltä myrsky lähestyy.
Kukat ryhmissä niiaa
ja kumartaa.
Teltan narut narahtaa.
Joku jossain parahtaa.
Teltta kaatuu.
Mustat pilvet
liittyvät yhteen.
On myrsky-yö.

13.05.2005

Lumpeenkukka

Yksinäinen lumpeenkukka
istuu lehtilautallaan
aallot sitä kuljettaa,
lujaa vauhtia mukanaan.
Pienoinen palelee,
kun vettäkin satelee.

Se ajelehtii tahtomattaan
kohti vierasta rantaa.
Virta vie, kukkaa kantaa.
Tuuli kukkasen lehdet
kiinni voimallaan painaa.

Tulee vastaan kiehuva koski
kukka lehtensä pelosta nosti.
Kukka kaunis siihen hukkuu.
Sen hento tarina tähän loppuu.
Ikuisesti se vedessä nukkuu.

20.05.2005

Surunkestäväksi

Rakenna kotini
kosteuden,
kylmän
ja
tuulenkestäväksi,
lattiat ja seinät
helpostipestäviksi
ja minut
lopultakin vahvemmaksi,
surunkestäväksi.

08.05.2005

Katso vain kaunista

Katso vain sitä,
mikä on kaunista,
mikä saa silmäsi
kirkkaina loistamaan.

Katso, miten kauniita
ovat ihmiset
kevätkadulla vaatteissaan,
kopistelevat kesäkengillään.

Katso, miten meri sulaa
talvivaatteistaan karkaa
ja lähettää aallot
matkaan.

Katso myös itseäsi,
miten hyvä olet,
täydellinen Sinä sinussa,
ihana yllätys, jollekin.


09.05.2005

Rakkaus katseessasi

Silmäsi kimmeltävät
aurinkona edessäni.
Rakkaus katsessasi.
Sinä kannat minua.


11.05.2005

Odotan kesää niin...

Nurmikko on jo lannoitettu.
Kohta se villiintyy kasvamaan.
Odotan kesää niin.
Minä saan taas nauttia
takapihan leppeästä rauhasta
mielikuvissani jopa
pikkulintujen kirkkokuorosta.
Elävät viattomat olennot
puhuvat asiaa.

Hempeä tuuli puhaltelee,
huojuttaa hiljaa kuusen oksia
kuin vapaus keskellä ahdistusta.
Jokin liikuttaa päiviä kesään.
Minussa liikahtaa elämänkellot,
ilonviisarit näyttävät onnea.
Minä odotan kesää niin.>


11.05.2005

Jos sydän hukkuu

Jos sydän hukkuu
surujensaaren rantaan,
pelasta edes jotain
olennaista,
vene, jossa
surulliset ihmiset
voivat matkustaa kotiin.


22.04.2005

Suojele rakkautta

Satoi tai paistoi,
Sinä olet suojani.
Sinä kun olet luojani
turvallisuuden tuojani.

Suojele rakkautta arkaa,
ettei tunne pois karkaa,
että lupaus aina pitää,
syväksi rakkaus itää.
(rukous)


23.04.2005

Hyvä elämä

Onko hyvä elämä
aina ehjä kokonaisuus,
pysyvyyttä ja samanlaisuutta.

Voiko pahasta tulla hyvää.
Voiko pettymys muuttua
suureksi rohkeudeksi.

Onko kohtalo armoton,
kun kerran heittää nurkkaan,
ei päästä sieltä ihmisparkaa pois.

Onko hyvä elämä muualla
vai tässä.
Onko ihminen elämäsä valtija
vaiko virrassa vuotava vene.

Hyvän elämän on oltava tässä,
koska minulle tämä
on ainutkertainen olotila
tässä maailmassa.


01.05.2005

Ilman petosta

Jos olisit tullut
ruusukimppu kädessäsi
ja puku päälläsi,
olisin kysynyt,
oletko kukkakauppias,
imarteletko minua vai yritätkö
tehdä hyvää vaikutusta.
Sinä saavuit tuulitakki päälläsi,
tennistossut jalassasi,
híukset unen jäljeltä pörrössä.
Silloin tiesin, että voin valita.
Tulit luokseni ilman petosta.


02.05.2005

Heikkouden hetkellä

Heikkouden hetkellä
toivon Sinun
näkevän lävitseni.
Olen lasia.

En jaksa kertoa,
miten sydämeen
koskee.
Kerää vain sirpaleet.

03.05.2005

Olet runoni

Sinä olet
pieni runoni,
kun en jaksa
kirjoittaa riviäkään.
Lausun nimeäsi
koko yön.
Tuuli vastaa
ikkunan takana.


15.04.2005

Kun itkettää

Kun itkettää
mutta kyyneleet
karvaina kurkkuun jää,
juokse metsään.

Kuuntele, miten
tuuli itkee valittaa.
Surusi kietoutuu
metsän huminaan.


17.04.2005

Runon maku huulilla

Runon maku huulilla
minussa herää,
usko satuun ja ihmeisiin.
Sisäisessä maailmassani
laulaa kukkasten kuoro.

Minä avaan suuni.
Päästän sanat lentämään.
Valot syttyy ja sammuu
mieleni tunnekerroksessa.

Olen tunteen sisällä.
Se pursuu minusta ulos
ja sanat ovat äkkiä minulle
hetken ajan koko elämä.


18.04.2005

Kohti elämänlaulua

Niin kaunis ajatus ja
samalla sydämen käsirysy

pikkulinnut lentävät
elämäni aavoissa saleissa

ulos ja sisään
avoimista ikkunoista.


Ja kun tulee ilta
on pakko sulkea portit

syötän pikkuiseni
parhailla siemenillä

annan suloisen sylihetken
ajatusten auringon.


Ei muistella enää
kun lensit seinää päin

tai ajatella korkeaa kattoa
jossa ei ole yhtään ikkunaa

rystynen puristuu nyrkkiin
suojelee rakkautta sisällään.


Ojentuu sormet silittämään
sanat kantamaan rotkon yli

sydän pumppaa virtaa
joka kuljettaa mukanaan

sinne missä tuuli soittaa
elämänlaulua niin ihanaa.

Kohtaaminen

Silmäsi minuun laskit
nenänpäätäni hipaisit

hymylläsi hyväilit
katseellasi suukotit

piponi suoristit
huivistani nykäisit

sanoit jotain ja
iloisesti naurahdit

käteni viluiset lämmitit
niihin lämpösi puhalsit

sydämeni syvyyksissä
osan itseäsi kohtasit.

Sydän kesälle

Punakeltaisten lehtien
hehkua ihaillen

kesän rakkaani
nyt hyvästelen

itkien kuvittelen
näyn niin suloisen

kedon tuoksuineen
kirjavine perhosineen

vielä vihreitä lehtiä
kaihoten katselen

nurmea itkien hyväilen
sen pintaa tunnustellen

hiekalla kävelen
askeleet rapisten

sydämen rakkauden
siihen kengällä piirtäen.

Säteet

suoraan sydämeen
ohi tuulien ja tuiskujen
yli huurteisten saarien

meren pinnalla valojen
tanssilava kirkkauden
peilaa jokaisen pyörähdyksen

katson yli luodon ja muistan
miten hiljaa kohtasi katseet
kun pinnalla veden ui joutsenet

miten valaistui koko kansi
kun sydämessä jokin tanssi
se oli haaveen sininen valssi.

Kesäpäivän kosketus

Se valaisee sydämen
kaikki hämärät huoneet
vetää verhot syrjään
avaa ikkunat puutarhaan

se tomuttaa likaiset matot
pesee eteisestä kurajäljet
pehmustaa kaikuvan kellarin
ripustaa seinille uudet taulut

kutoo kirkkaat räsymatot
silittää kukkaliinan pöydälle
petaa petiin pumpulilakanat
rakentaa kaiteet portaisiin

se liplattaa lempeästi
laulaa laiturin ympärillä
piirtää veteen kirkkaita tähtiä
ihailee lumpeenkukan keltaa.

Vahva pohja

Kuljen vuorilla
joita tuuli huojuttaa

ja kuitenkaan en tiedä
paikkaa vakaampaa.