Runojani ja ajatuksiani
keskiviikko 19. syyskuuta 2012
Auringon mentyä
Kun ei kukaan kosketa
yksinäistä poskea
vaan
kylmä tuuli tuivertaa
ihoon haavaa kaivertaa
silloin
se huutaa hädissään
lämpöä itkee nälissään.
04.09.2012
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Uudempi teksti
Vanhempi viesti
Etusivu
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti