perjantai 13. elokuuta 2010

Silmiesi kuiskaus

Sinun sinisten silmiesi
hiljainen kuiskaus
kuin ohi liitävä pikkulintu

sirkuttaa käsittämättömiä
vierasta kieltä minulle
on hetkessä kaukana poissa

liitää sinitaivaan pilvissä
liittyy samanlaisten joukkoon
rohkein siivin lentää pois

ja se on minulle tänään
näkymätön kesämaisema
vielä astumaton polku

vanha talo metsän reunassa
jonka narisevalle ovelle en uskalla
enää iltamyöhään koputtaa

kukka, jonka kasvun kohinaa
en edes jaksa yrittää kuulla
se on hetki joka hukkuu hetkiin

se on kuin arka henkäys
jota et uskalla päästää irti
antaa silmiäni tavoittaa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti