Sydämen tie

Sydämeni salainen kärrytie
kulkee halki tuulisen rannan
yli sortuvan sillan, surujen saareen
päätä huimaavan tien kaarteen
ohi rikkinäisen sillankaiteen

missä pieni lampi valoaan loistaa
kutsuu minut rantaan kahlaamaan
laittamaan taas jalat tulevasti pohjaan
että oppisin taas onnesta nauramaan
jokaikistä kukkasta tarkastelemaan

kuin pikku tyttö pihalla kikattamaan
ja lintujen kanssa kesää laulamaan
puiden juurissa kaksin käsin roikkumaan
kun nurkat natisee, alkaa tuulemaan
heinän korsi hiuksissani tanssimaan.